On elon retki näin - info
ON ELON RETKI NÄIN on suurprojekti, jonka tarkoituksena on nostaa päivänvaloon Toivo Kärjen yllättävän laajaa, tasokasta ja enimmäkseen tuntematonta sota-aikaista sävellystuotantoa. Projektiin kuuluu VL-Musiikki Oy:n tuottama kaksois-CD, jolle tulee noin 35 kappaletta, sekä seitsemän konserttia, joissa kussakin esitetään noin 23 kappaletta, mukana myös kuoroteoksia, joita ei ole levyillä. Suuri osa materiaalista on ennenjulkaisematonta.
Toivo Kärki taisteli sekä talvisodan että jatkosodan rintamalla tykistöupseerina. Välirauhan aikana 1940 sekä asemasotavaiheessa 1942-1944 hän kuitenkin sävelsi ja sovitti noin 120 kappaletta, joihin tehtiin myös sanat. Näistä levytettiin vuosina 1940, 1942 ja 1944 noin 80, sotien jälkeen Kärki itse saattoi levylle noin 10, ja loput 30 jäivät uinumaan kahteen mustakantiseen vihkoon, jotka löytyivät hänen jäämistöstään.
Levytetyistäkin kappaleista suurin osa jäi tuntemattomiksi. Vain muutamasta tuli menestyksiä: On elon retki näin (1940), Olit Karjala kaunein maa (1940), Harmaat silmät (1943, levytettiin 1946), Siks oon mä suruinen (1944), Tule hiljaa (levytettiin 1945) ja Liljankukka (levytettiin 1945). Nämä kaikki ovat mukana sekä levyillä että konserteissa.
Sota-aikana Kärki oli 24-29 –vuotias kunnianhimoinen musiikkiammattilainen, joten nuo vuodet ajoittuivat hänen kiihkeään nuoruuden kehitysvaiheeseensa. Kun kyseessä on yksi suomalaisen populaarimusiikin tärkeimmistä tekijöistä, hänen sota-ajan tuotantonsa on erittäin merkittävä musiikinhistorian näkökulmasta.
Se on merkittävä myös sotahistorian näkökulmasta, sillä se tarjoaa hyvän esimerkin vähän kartoitetusta aiheesta ”taiteilija sodassa”. Ei ole kovin tavallista, että mies täyttää tinkimättä velvollisuutensa sotilaana mutta pystyy sen lisäksi täysipainoiseen taiteelliseen luomistyöhön.
Kalervo Kärjen näkökulma
On elon retki näin –projekti alkoi tavallaan jo vuonna 1992, kun isäni kuoltua otin hoitaakseni hänen tuotantonsa tutkimisen ja vaalimisen. Melko pian kiinnitin huomioni hänen sota-ajan musiikkiinsa, jota oli yllättävän paljon ja jota en tuntenut juuri lainkaan. Kaksi mustakantista vihkoa sisälsivät useimpien levytettyjen ja kaikkien levyttämättömien kappaleitten käsinkirjoitetut nuotit ja sanat.
Tarjosin materiaalia useille musiikkialan keskeisille ammattilaisille mutta turhaan: sota-aikainen musiikki ei tuntunut kiinnostavan ketään. Tämä oli minulle erittäin masentava kokemus. Vuosien turhauttavan työn jälkeen pää aukeni vasta vuonna 2000, kun Lasse Lintalan ja Reijo Gladin myötävaikutuksella kappaleita ruvettiin ensiesittämään Kiuruveden iskelmätapahtumassa. Simo Saastamoinen sovitti kappaleet, herätti ne henkiin, saattoi soivaan muotoon arvioitaviksi. Olin arvellut, että kyseessä olisi vähäarvoinen ylijäämäaineisto, mutta totuus osoittautui toiseksi: useimmat kappaleet olivat erittäin hyviä, ja joukossa oli useita mestariteoksia. Ne eivät kuitenkaan herättäneet minkäänlaista huomiota. Parhaat kappaleet ovat kaikki mukana tässä projektissa, kahta lukuunottamatta (Valkopurje kuutamossa ja Turvapaikka, jotka Marja-Liisa Kuosmanen on jo levyttänyt).
Varsinaisesti tämä projekti käynnistyi vuonna 2005, kun Hämeenlinnan Toivo Kärki -konsertissa tutustuin kyyjärveläiseen Raimo Saloon. Kerroin, että minulla olisi tällaista sota-ajan esittämätöntä musiikkia, kiinnostaako? Saloa kiinnosti. Syksyllä 2008 hän otti yhteyttä minuun, ja siitä se lähti. Yliluutnantti evp. Raimo Salo on nykyisin eläkkeellä oleva opistoupseeri ja historiallisten tv-dokumenttien tuottaja. Muusikkotaustansa ansiosta hän tunsi musiikkimajuri Tomi Väisäsen, joka suhtautui heti myötämielisesti, ja hänen kauttaan orkesteriksi saatiin hieno Ilmavoimien Big Band. Laulusolistit löytyivät sellaisten tuntemiemme laulajien joukosta, joilla oli ennestään tuntuma Toivo Kärjen musiikkiin.
On elon retki näin –projekti on minulle erään pitkäaikaisen unelman täyttymys.
